Veahkaváldi

Sihke dievddut, nissonat ja mánát gillájit veahkaválddi lagaš gaskavuođain. Go mii hállat dahje hupmat veahkaválddi birra lagaš gaskavuođain, de oaivvilduvvo ahte don vásihat loavkidemiid, kontrolla, uhkidemiid ja /dahje fysalaš veahkaválddi muhtumis geasa don liikot dahje geasa dus lea lagaš gaskavuohta. Dávjá lea dat muhtun geasa dus lea luohttámuš, dahje sáhtašii gáddit ahte dus lea luohttámuš sutnje. Dat sáhttá leat ovddeš dahje dálá irgi, elošteaddji, náittosguoibmi, oarbinat, váhnen dahje rávismánát.

"Veahkaváldi lea juohke dahkunuppi olbmo vuostá mii sáhttá roasmmohuhttit, bávččagahttit, baldit dahje loavkidit, vai oažžu dan olbmo bargat juoidá iežas dáhtu vuostá dahje heaittihit bargamis maid liiko." (Per Isdal 2000).

Gávdnojit máŋga veahkaválddi vuogi, ja várra leat eahpesihkkar leat go don, dahje muhtun gean don dovddat, vásiheamen veahkaválddi? Bajilgovas sáhtát eanet lohkat daid ieš guđet ge veahkaválddi vugiid birra. Doaivvu mielde veahkeha bajilgovva du dovddiidit signálaid das ahte don dahje muhtun vásiha veahkaválddi.

Lista ii leat dievaslaš, muhto čájeha bajilgova daid dábálamos veahkaválddi vugiin. Sáhttá leat ahte don vásihat dahje vihtanasttát eará veahkaválddi mii ii leat bajilgovas dán listtas. Ieš guđet veahkaválddálaš vuogit sáhttet mannat nuppiid vugiid badjel dahje sáhttet oktan dáhpáhuvvat ovtta veahkaválddálaš dáhpáhusas.

Fysalaš veahkaváldi: Buot veahkaváldi gos lea fysalaš oktavuohta - čiekčan, čorbman, vuoktagaikun, gáskin, gazzun, doallan, šluvgin, hoigan, buviheapmi. Lohkkadeapmi ja sirren lea maid fysalaš veahkaválddi vuogit.

Psyhkalaš veahkaváldi: Sániid ja jiena geavaheapmi mii uhkida, bilida, loavkida dahje kontrollere olbmuid. Fuonuhit, berošmeahttun ja eahpegudnijahttin láhkai láhtten leat maid psyhkalaš veahkaválddi vuogit. Ovdamearkka dihtii: “Mun áiggun goddit du”, “dus ii leat gávdni ii masage”, “don leat nu ropmi ja buoidi ahte ii oktage sáhtte dutnje liikot”.

Materiála veahkaváldi: Cuvken, billisteapmi ja dávviriid bálkun, seinniide ja uvssaide huškun ja sullasaččaid.

Seksuála veahkaváldi: Buot lágan seksuála illasteapmi. Ovdamearkkat leat: háliidkeahtes dagut dahje geahččaluvvon dagutdego guoskkahallan, njávkkadeapmi, njoallun, njamman ja geasašeapmi. Dasa gullet maid anašanmuittuheaddji dagut, anašeapmi ja rihpan. Gávdnojit dakkár dagut dahje geahččaluvvon dagut gos ii leat fysalaš oktavuohta dego seksuála humaheapmi dahje hálaheapmi, čájehallat iežas alas, govvideapmi, filbmen, suoli guovlan ja pornográfaid čájeheapmi.

Ekonomaš veahkaváldi: Kontrolleret nuppi olbmo ekonomiija; nubbi beallalaš gildojuvvo iežas ekonomiija dahje oktasaš ekonomiija hálddašit.

Čihkkon veahkaváldi: Veahkaváldi mii lea dego “vuordagis”, sierra dilli ovdal dahje maŋŋá veahkaválddálaš dáhpáhusa.

Veahkaváldi skuvlenáddejumis: Fysalaš ja psyhkalaš ráŋggášteapmi dego oassin bajásgeassimis vai rievdada mánáid ja nuoraid láhttema.

Struktuvrralaš veahkaváldi: Muhtun veahkaválddálaš vuohki lea gos sosiála struktuvrrat dahje sosiála institušuvnnat bilidit olbmuid go eastadit olbmuid vuođđodárbbuid fidnemis.

Digitála veahkaváldi: Uhkideamit ja fuonuheapmi dieđuid bokte, fákten ja kontrolla mátketelefovnnaid dahje sosiála mediaid bokte, dahje romis dieđuid sádden interneahta bokte. Dasa gullet maid uhkideamit, fuonuheamit ja seksuála illasteapmi mii lea boađusin maŋŋá go lea ásahan/ožžon neahtas oktavuohta. 

Gudnerelaterejuvvon veahkaváldi, bággonáitin ja vuolledáhpebilideapmi lea veahkaváldi mii čađahuvvo vai suodjala bearraša gutni ja čađahuvvo dávjá eanet go ovtta olbmo bokte. Sihke dievddut ja nissonat sáhttet vásihit dán. Dasa sáhttet gullat bággonáitimat, ekstrema sosiála kontrolla, fysalaš ja psyhkalaš veahkaváldi, uhkideapmi ja goddin.


TLF: 78996060